Ruukinpatruuna Robert Bremerin hallitessa Teijoa kartanon läheiselle kukkulalle rakennettiin hänen omien piirustustensa mukaisesti erillinen kirkkorakennus, josta samalla tuli Suomen pienin kivirakenteinen kirkko. Arkkitehtuuri muistuttaa enemmänkin kiinalaista pagodia kuin tuon ajan kirkonrakennustyylejä.

Teijon kirkko valmistui 1829 ja vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Suuri osa kirkon sisustuksesta, kaunis saarnastuoli mukaanlukien, siirrettiin tuolloin kartanon päärakennuksesta. Myös osa esineistöstä on huomattavasti nykyistä kirkkorakennusta vanhempaa ja peräisin jopa aivan ruukkiyhdyskunnan alkuajoilta.

Teijon hautausmaa on tiettävästi ollut olemassa yhtä pitkään kuin ruukkiyhteisökin. Erillään kartanokeskuksesta, hyvin lähellä meren rantaa sijaitseva kalmisto sijaitsee tunnelmallisesti suurten puiden katveessa. Hautausmaa on edelleen käytössä ja siellä lepää monia nykyistenkin Teijon kylän asukkaiden omaisia. Alueen näyttävin yksityiskohta on vuonna 1844 kuolleen ruukinpatruuna Robert Bremerin empiretyylinen hautakappeli, jossa ovat hänen muumioituneet jäännöksensä vielä tänäkin päivänä lukitun oven takana.

Teijon ruukin kirkon ja hautausmaan aika yksityisessä omistuksessa päättyi vuosina 2009-2010 kun ne lahjoitettiin seurakunnalle. Teijosta tuli näin Salon seurakunnan 14. kirkko. Tutustumiskäynnit ovat mahdollisia ryhmille tilauksesta.